En tykkää.

En tykkää kun:

pitää valittaa vaikka kaikki on hyvin ja itse valintansa tehnyt
"Paska duuni, pelkkää sitä ja tätä."
"Paska ilma, sataa vettä ja tuulee."
"Paska sää, paistaa aurinko, sais tuulla vähän!"
"Paska koulu, liikaa kokeita, tyhmät opettajat."
"Paska elämä, kaikki on perseestä!"

yli-intoillaan asioista
"Jes jes jes jes jes, pääsin vaihtoon! Mikään ei ole parempaa kuin tämä maa johon menen!"

tyrkytetään omia mielipiteitä
"Miks sä noin teet? Eihän se ole eettisesti oikein, ajattele nyt noitten sienten tunteita."
"Ai mitä sä tällä kertaa tuot maahan ilmastoa saastuttavalla kulkuneuvolla?"
"Et sä vaan voi tehdä tuota kun se ei mun mielestä ole oikein."

Miksi ei vain voi olla iloinen ylipäätään siitä että on elossa? Siitä että aurinko kuitenkin vielä paistaa ja siitä että tuuli pitää öttiäiset poissa naamalta? Miksei voida iloita omassa rauhassa, ei sitä tarvi koko ajan hieroa toisten naamalle, kuinka itse sai hienon mahdollisuuden ja toiset ei. Miksei voi antaa toisille tilaa olla ja elää niinkuin itse tahtoo, toinen on ekohihhuli ja toinen ei välitä ilmastosta paskaakaan. Ollaan vaan ihan rehellisesti tällasia kun ollaan, ei yritetä muuttua toisten mieliksi tai toisten takia. Maailmassa on tilaa kaikille ja kaikelle.

Piis mään.